Taloyhtiöiden lämpöhukka ja vedenkulutus kuriin - energiatehokkuudessa on paljon mahdollisuuksia

Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen vie Suomea kovempaa vauhtia kohti hiilineutraaliutta. Parannukset tuovat myös merkittävää säästöä energiakustannuksissa ilman, että asumismukavuudesta tingitään. Realia Managementin Mari Rajaniemi ja Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa työskentelevä Vantaan kaupungin Jenni Venäläinen haastavat taloyhtiöt ottamaan selvää energiankäytöstään ja ryhtymään rohkeasti toimenpiteisiin.

Kaupungit, yritykset ja asukkaat yhdessä hiilineutraaliutta tavoittelemaan

Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on kova tavoite. Vantaan kaupunki on ottanut vielä kunnianhimoisemman linjan ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Rajaniemi ja Venäläinen peräänkuuluttavat kaupunkien, yritysten ja asukkaiden liittymistä yhteisiin talkoisiin, jotta tavoitteista voidaan tehdä totta.

Yksi esimerkki yhteistyöstä on se, että Vantaan ja Helsingin kaupungit tekivät yhdessä Realian kanssa animaation, jolla herätellään taloyhtiöiden hallituksia ja asukkaita huomaamaan oman talon energiankäytön tehostamismahdollisuuksia.

- Realialla on isona isännöintialan toimijana paljon sellaista tietoa ja osaamista taloyhtiöympäristössä toimimisesta sekä viestimisestä, josta kaupungin on mahdollista hyötyä hiilineutraaliustavoitteiden edistämiseksi. Toisaalta kaupunki voi toimia Realialle kehittämiskumppanina ja tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia kokeilevaan yritysyhteistyöhön, pohdiskelee Venäläinen. 
Realialla on myös Green Building Council Finlandin kumppanijäsenenä tavoitteena muun muassa lisätä tietoisuutta energiatehokkuuteen liittyvistä asioista.

– Meillä on kaupungin kanssa sama intressi kiinteistöjen energiatehokkuusasioiden eteenpäin viemisessä, joten animaation tekemisen osalta oli tehokasta yhdistää voimat ja asiantuntemus, sanoo Rajaniemi.

- Yhteiskehittämisellä voidaan luoda uusia malleja ja mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön. Jatkossa yhteiskehittämistä tarvitaan vielä entistä enemmän, toteaa Venäläinen. 
Energiatehokkuus on kustannustehokkuutta

– Sähkö, lämpö ja vesi muodostavat noin 30–40 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista, joten niissä säästäminen varmasti kiinnostaa jokaista asunnon omistajaa. Lisäksi rakennukseen tehtävillä parannuksilla on vaikutuksensa asuntojen arvoon ja ylläpitokustannuksiin. Parhaillaan esimerkiksi 1970-luvulla rakennettuihin taloihin suunnitellaan putkiremontteja, ja niiden yhteydessä kannattaa ehdottomasti ottaa energiatehokkuus kokonaisuudessaan huomioon, sanoo Rajaniemi.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Rakennuksissa käytetään EU:n alueella peräti 40 prosenttia kaikesta kulutetusta energiasta ja sektorin osuus kasvihuonepäästöistä on noin 30 prosenttia. Olemassa olevien taloyhtiöiden energiankäytöllä onkin tavoitteiden saavuttamisessa iso rooli. 

– Uudiskohteet rakennetaan energiatehokkaiksi, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti, ja 1960–70-luvuilla rakennetut talot ovat energiatehokkuuden näkökulmasta heikoimpia. Niissä esimerkiksi koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa lämpöhukkaa. Vanhemmassa rakennuskannassa on paljon potentiaalia parantaa energiatehokkuutta, kertoo Venäläinen.

Lämmityskuluja alas nopealla ratkaisulla tai isommalla muutoksella

Moni tietää, että sopiva asuinlämpötila on 21–22 astetta. Rappukäytävissä, autotalleissa ja varastotiloissa riittää alhaisempi lämpötila. Useissa taloissa kustannuksia nostaa kuitenkin ylilämmitys. 

– Usein käy ilmi, ettei talon lämmitysjärjestelmän säätökäyriä ole tarkasteltu tarkemmin tai ettei lämmitysjärjestelmä ole ylipäätään tasapainossa. Asukkaat ovat tottuneet korkeaan lämpötilaan, eikä se siksi tuota akuutteja ongelmia. Kiinteistön keskimääräistä korkeammat lämmityskustannukset ja ominaiskulutus voivat kuitenkin kertoa turhan korkeista sisälämpötiloista. Tilanne kannattaa tarkistaa, kehottaa Rajaniemi.

Kun mietitään lämpöenergian osalta tehostamistoimia, helppo keino on lähteä liikkeelle älykkäällä lämmönsäädöllä. Normaalisti taloyhtiön lämmityksen säätö perustuu ulkolämpötilaan, mutta älykkäässä lämmönsäädössä lämmitystä ohjataan muun muassa sisälämpötilan perusteella. Sensorien tuottama tieto on myös kokonaisuudessaan hyödyllistä tietoa kiinteistön ylläpidon tueksi. Vaivattomasti asennettava järjestelmä voi lähtötilanteesta ja ratkaisutavasta riippuen tuoda noin 10–15 prosentin säästön 2–4 vuoden takaisinmaksuajalla.

Radikaalimpiin kustannussäästöihin pitkällä aikavälillä voidaan päästä vaihtamalla lämmitysjärjestelmää. Venäläinen nostaa esiin esimerkin, jossa hybridilämpöpumpulla otetaan talteen ilmanvaihdon poistoilman lämpö ja loput lämmöstä saadaan maasta. Hyödyntämällä muutoin hukkaan menevä lämpö ja ottamalla maalämpö käyttöön saadaan esimerkkikohteessa vähennettyä lämmityksen ostoenergian tarvetta kokonaisuudessaan jopa 60–70 prosenttia. 

– Poistoilman lämpöhävikki voi olla kolmekymmentäkin prosenttia, ja lämpöpumpulla siitä saadaan talteen valtaosa. Se on ilmaista lämpöä, jota voidaan täydentää uusiutuvalla geoenergialla, kertoo Venäläinen.

Rajaniemi muistuttaa, ettei pelkällä uusiutuvan energian valitsemisella päästä kestävään lopputulokseen, jos energiankäyttö ei ole lähtökohtaisesti tehokasta. Hukka on hukkaa silloinkin, kun se on vihreästi tuotettu. 

”Silloinkin, kun käytetään uusiutuvaa energiaa, energiankäytön on oltava tehokasta, jotta se olisi pidemmällä aikavälillä kestävää ja kustannustehokasta.”

Energianäkökulma mukaan suurempiin korjaushankkeisiin
Suuremmat toimenpiteet on kustannustehokkuuden kannalta viisasta yhdistää muihin hankkeisiin, kuten rakennuksen peruskorjaukseen. Jokaisen remontin yhteydessä on hyvä katsoa tilannetta kokonaisvaltaisesti ja miettiä, miten samalla voitaisiin parantaa energiatehokkuutta. 

– Myös putki- tai julkisivuremontti voi tuoda mahdollisuuksia tehdä energiaan liittyviä parannuksia. Asukkaat saattavat lisäksi olla ison remontin vuoksi poissa kotoaan, joten aika kannattaa käyttää tehokkaasti hyväksi, sanoo Rajaniemi.

Energiatehokkuuden näkökulma on otettava mukaan hankesuunnitteluun heti sen alkuvaiheessa. Lainsäädäntökin edellyttää, että energiatehokkuus huomioidaan, kun rakennuksiin tehdään luvanvaraisia parannuksia.

– Tärkeää on säilyttää kokonaiskuva talon korjaustarpeista. Jos on kattoremontti tulossa, ei aurinkopaneeleita kannata asentaa nyt, mutta remontin yhteydessä ne voi olla järkevää lisätä tai tehdä niille varaukset, sanoo Venäläinen.

Isompiin energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin on myös mahdollista hakea valtion energia-avustusta. 

Vauhtiin päästään kartoittamalla lähtötilanne 

Mistä aloittaa, jos oman taloyhtiön energiankäytössä olisi parantamisen varaa? Venäläinen kehottaa käymään ensimmäisenä läpi energiankulutuksen nykytilan ja energialaskut, jotta nähdään, millainen lähtötilanne on. 

– Alkuun päästään etsimällä energiasyöpöt, joiden korjaaminen on helppoa eikä vaadi suuria investointeja, Venäläinen kannustaa. 

Esimerkiksi korkeaa kokonaisvedenkulutusta voidaan taloyhtiössä hillitä asentamalla hanoihin ja suihkuihin virtaamia pienentävät suuttimet. Käyttömukavuus ei muutoksesta kärsi, ja samalla säästyy lämpöenergiaa.

– Jokainen talo on erilainen, ja tarkat säästöt ja investointien takaisinmaksuajat määräytyvät sen mukaan, mistä tilanteesta ja millä ratkaisuilla kukin taloyhtiö lähtee liikkeelle. Veden virtaaman rajoittaminen voi säästää vettä noin 10–15 prosenttia ja maksaa itsensä parhaimmillaan takaisin jo parissa vuodessa, arvioi Rajaniemi.

”Jokainen talo on erilainen, ja säästöjen suuruus ja takaisinmaksuajat riippuvat aina energiankulutuksen lähtötilanteesta.”

Venäläinen pitää tärkeänä, että taloyhtiöissä on henkilöitä, jotka perehtyvät energia-asioihin. Esimerkiksi joku hallituksen jäsenistä voi ottaa asiakseen kouluttautua aiheesta.

– Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen puitteissa luotu, kaikille avoin Energiaekspertti-kurssi on mainio ajatusten herättelijä ja apuväline energia-asioiden tarkasteluun omassa taloyhtiössä, vinkkaa Venäläinen.