Kaksi erilaista kuvaa Suomesta

Kesämökkikuntani paikallislehdessä oli pari viikkoa sitten juttu asuinkerrostalojen purkamisesta. Kunnan omistama yhtiö oli purkamassa kahta vuosina 1973 ja 1974 rakennettua vuokra-asuintaloa, joissa oli yhteensä 49 asuntoa. Vuokralaisia taloihin ei enää löytynyt, ja talotkin olivat jo erittäin huonokuntoisia.

Purku-urakka maksoi 264 000 euroa, joka katettiin kunnan myöntämällä lainalla ja ARA:n purkuavustuksella. Purkamisen jälkeen yhtiön käyttöaste nousi 63 %:sta 83 %:iin. Prosentit kaunistuivat, mutta kassavirta ei. Yhtiö on vain aiempaa velkaisempi, enkä valitettavasti usko yhtiön käyttöasteen vuokrauksen kautta tuosta parantuvan jatkossakaan tässä Helsingistä kahden tunnin ajomatkan päässä sijaitsevassa reilun 3 000 asukkaan kunnassa.

Kunnan keskustassa vuonna 2012 valmistuneessa senioritalona mainostetussa kerrostalossa on edelleenkin myymättä kahdeksan huoneistoa. Mitään palveluita ei talossa ole tarjolla, vain esteettömyys on otettu huomioon niin kuin se kaikissa uusissa asuinkerrostaloissa nykyisin huomioidaan. Ilman palveluita myytävät niin sanotut senioritalot eivät mene helposti kaupaksi eivätkä vuokralle kaupungeissakaan saati maaseudulla pienessä kylässä.

Talviviikonloppuina kylän läpi ajaessani ihmettelen joka kerta, miten yritykset voivat kunnassa selvitä. Kesälläkin yllättävän monet mökkiläiset nimittäin ostavat rakennustarvikkeensa ja ruokansa muualta, vaikka ainakin toistaiseksi kylässä on monipuolisesti kumpiakin tarjolla. Vapaa-ajanasunnon kiinteistöverolla ei enää palveluita saakaan: mökkitiemme saadessa virallisen nimen, katukyltti, tolppa ja antura oli itse noudettava kunnan varastolta ja myös itse pystytettävä. Kyltissä oli kirjoitusvirhe, jonka korjaaminen vaati useamman puhelinsoiton ja vielä uuden reissun varastolle.

Samaan aikaan toisaalla eli Helsingissä Pasilan kylkeen Vallilaan rakentuvalla Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun rajaamalla alueella sekä vuokra- että omistusasunnoilla riittää kysyntää. VR:n vanha konepaja-alue on antanut arkkitehdeille suunnitteluun raamit, joiden myötä on syntynyt viehättäviä ja omaleimaisia taloja. Alueella on käytettävissä kaikki julkisen liikenteen muodot ja Pasilan Triplan valmistuttua myös monipuoliset palvelut löytyvät kävelymatkan päästä. Pienelle alueelle, yhden kaupungin kahteen kaupunginosaan on tiivistynyt jo nyt yli 44 000 työpaikkaa ja reilut 17 000 asukasta, joka vastaa lähes kuutta edellä kuvattua kuntaa. Vain luonto ja hiljaisuus puuttuvat.

Lea Jokinen
Realia Management, liiketoimintajohtaja